Kalavuosi 2009

Vuoden 2009 erämaakalastukset voi pitkälle tiivistää kevään Ruijan pilkkireissuun ja kesän pitkään keikkaan Lätäsen suuntaan. Mutta kummatkin olivat hyviä reissuja, joten kokonaisfiilis ja kovasti positiivisen puolelle. Kesältä leimallista oli erittäin matala vesi. Lätäsenollakin se oli suurinpiirtein niin matalalla, kuin se ylipäätään käy. Paikkoihin toki pääsi paremmin käsiksi, mutta selvästi matalaksi käynyt vesi myös passivoi kaloja.

 

10.4-15.4 Ruija ahvenpilkkireissu

Edellisvuoden ideaa jatkettiin ja paikkoja hiottiin. Tällä kertaa vinkit olivat viimeisen päälle kuumia ja totesimme edellisvuoden kuumat vinkit viileämmiksi. Toki nekin oli käyty tsekkaamassa toisen porukan voimin ja kuulemma jonnekin 1.5kg oli ahvenen koossa päästy. Mutta muuten kilo oli siellä ollut tiukassa. Reissupoppoo oli sama kuin edellisvuonna paitsi, että Miikka oli nyt lisänä. Ja saatiinhan sitä ahventa. Jotakuinkin ensimmäisiä isoja kaloja oli Miikan saama 1020g ahven, joka jäi reissun ainoaksi yli kilon kalaksi. 990g asti päästiin kyllä muillakin kaloilla. Alussa ei saatu määrä, mutta kun vauhtiin päästiin, niin parhailta paikoilta saatiin varmaan jotain lähemmäs sata kiloa ahventa. Keskikoko oli 500-600 gramman tietämissä. Haukia tuli myös julmasti vaikka ei edes pyydetty. Suurin taisi olla Timon vajava seitsemän kiloinen. Ja siimoja katkotettiin aika monta kertaa. Mulla taisi mennä 12 kertaa poikki, jos laskuissa pysyin.

 

31.5.-1.6 Ivalonjoki

Piti tulla kummipojan lakkiaisiin Sodankylään ja päätimpä samantien käydä pikakeikan kalassa. Eli illalla kalaan ja seuraavana päivänä takaisin. Aika oli kyllä vähän turhan aikainen taimenille, mutta kaveri oli jo yhden alempaa saanut. Vedenkorkeus oli vuodenaikaan nähden erittäin sievä eikä tarvinnut ruuhkasta kärvistellä, kun jokivarressa yksinään samoilin. Edes kullankaivajat eivät olleet vielä tulleet leirejään pystyttämään. Kaloista ei kyllä sitten ollut mitään merkkejä. Yhtään en saanut eikä ollut nykyjäkään. Pieniä harreja tuli jokunen, mutta olisiko siinäkään lajissa mitta mennyt luvallisen puolelle.

 

28.7-4.8 Lätäseno

Parisen vuotta oli ollut jo pientä viritystä Mikkolan Karin kanssa, että josko saataisiin yhteinen reissu aikaiseksi hänen perinnepaikoilleen Lätäsen vesille. Kun Miikka oli käytännössä koko kesän Euroopassa, niin sitäkin myötä tämä kesä oli ihanteellinen. Vielä kun vaimonkin kanssa sai reissupäivät sorvattua, niin saattoi lähteä matkaan. Tosin päiviä ei ollut käytettävissä kuin 8, kun Kari oli normaalisti viettänyt maisemissa yli kymmenen päivää. No hyvinpä tuossakin ajassa ehti vetäistä normikuviot hieman nopeutetussa aikataulussa. Vesi oli tosiaan erittäin matalalla ja varsin lämmintä. Yleisesti ottaen matala vesi on pohjoisessa kalastukselle hyvä asia, mutta nyt mentiin jo vähän passiivisen puolelle. Isoa kalaa tuli kuitenkin hyvin ja olisiko kiloharreja tullut 19 kipaletta. Suurin oli 1420/54 Karin saamana. Mutta noin kalastuksen ulkopuolisiakin asioita tarkastellessa reissu meni erinomaisesti. On se vaan jännä, että kuinka sitä juttua riitti. Kahdeksan päivän aikana sitä ehti käsitellä aika monta erilaista otsikkoa.

Yhteenveto

Noin absoluuttisessa ja vähän missä mielessä tahansa tarkastellen kesän kalastukset olivat aika vähäisenlaiset. Mutta kun on pieni lapsi ja rajallisesti lomapäiviä, niin niiden vähäisempienkin järjestelemisessä on työnsä. Ja kuitenkin mieluummin käytän kalastuksellisen potkun pidempiin reissuihin, joissa on aina oma kotivääntämisensä. Siitä perspektiivistä tarkasteltaessa kalastuskausi oli ihan onnistunut. Lätäsenon reissu oli monesta näkökulmasta tarkastellen onnistunut. Ensinnäkin se oli pitkä, pääsi näkemään jo jutuissa legendaariseksi muodostuneet paikat kertojan näkökulmasta (niitä oli jo kyllä aikaisemmin tsekkailtu omin voimin ja osin vähän virheellisesti) ja uuden reissuseuran kanssa meni erittäin hyvin. Niin ja tuli vielä niitä isoja kaloja, vaikka sitä 1.5kg ei harrissa päästy vieläkään ylitse.

Ehdottomana bonuksena oli tietysti kevään ahvenpilkkireissu, jossa pääsi vetämään isoa kalaa sydämen kyllyydestä. Erinomainen reissu sekin. Ahven on siitä miellyttävä kala, että se syö yleensä edes jotenkin toisin kuin vähän jalommat kalat.